"Kestämme paremmin tämän ilmaston lämpenemisen kuin ihmisten kylmenemisen"

Lämpötila ylsi kesän aikana useina päivinä 30 asteeseen. Olen pärjännyt hyvin, kun pysyttelen sisällä, tehden tunnetut suojautustoimet - yöllä ikkunat auki, päivällä ikkunat ja sälevarhot kiinni. En yritä tehdä mitään fyysistä ja mikä tärkeintä, en mene ulos paahteeseen. Oloani piristää ylellisesti viileä suhku ja kylmät juomat. Tämä säätila ei sovi minun elimistölleni.

Säätilat voi kokea miellyttävänä vaihteluna, tai toistuvina pettymyksinä. Joku odottaa omaa toivesäätään, oli se kireä kipakka pakkanen, hikoilutava helle tai syksyn värikäs kuulaus. Joillekin sadepäivät tuottavat pettymysta ja estävät omat suunnitelmat.

Elämme jokainen nykyisinkin säiden armoilla - emme voi kukaan mitenkään vaikuttaa säätiloihin. Voimme toki entistä paremmin varautua pukeutumisella, ilmastoinnilla, tuulettimilla, välttämällä ulkona olemista, tai vaikka matkustamalle toisiin ilmanaloihin. Varautuminen ja sopeutuminen lienee elämänpiirissämme toimiva vaihtoehto.

Miten suhtautua kulloinkin vallitsevaan säätilaan? Moni lomalainen kokee oikeutenaan odottaa lämmintä ja auringonpaistetta. Vasta helleilmat todistavat oikeaa kesää, toiselle helle voi aiheuttaa sydänkohtauksen tai muuten vaarantaa terveyden. Viljelijöille sade merkitsee hyvää satoa tai sadon tuhoutumista ajankohdasta riippuen. Talvella kaivataan lunta jo esteettisenäkin ilmiönä. Monet pelkäävät talvella liukkaita kelejä. Autoilijalle lumi on hidaste ja haitta, hiihtäjälle ilo.

Miten reagoin säätilan valituksiin? Joillekin huono sää on henkilökohtaisesti vakava asia. Varsinkin jos toivottu säätila ei sovi omiin suunnitelmiin. Joku valittaa hellettä, joku pakkasta, joku tuulta tai rankkasadetta. Miten voisi suhtautua totiseen valittajaan tai Säänhaltijaan pettyneeseen, ettei tyytymätön saisi jakaa huonoa mieltä muillekin? Säätiloista, ainakin voimakkaista, on sekä haittaa että hyötyä, joten yleisiä järkiperusteita on vaikea löytää. Miten löytää edes ymmärrystä mielensäpahoittajaa kohtaan?

Onko taipumuksemme hallita aikaa ja olosuhteita johtanut siihen, että 'huonoa' säätä ei haluta hyväksyä? Olisko mahdollista suositella varautumiseta: jos esimerkiksi toivottu lämpöaalto ei osu toiveen mukaisesti omaan lähiympäristöön, olisi hyvä ratkaisu (ainakin varakkaalle toivojalle) päästä toivomaansa säätilaan ja lentää vaikka Thaimaahan.

Mitenhän säähän suhtauduttiin silloin, kun kukin oli tietoinen, että säätilat olivat 'korkeammasa kädessä'? Huonoja säitä paettiin vain nälänhädän kohdatessa. Olikohan näiden leveyksien asukkailla parempi mielikuvitus iloita, hyötyä, sietää säätä kuin säätä? Vai oliko elämän laki sopeutua kaikkiin olosuhteisiin?

Tieteen kehityksestä huolimatta, ei säätiloihin pystytä vaikuttamaan - tosin ennakkotieto tulevasta säästä on entistä tarkempaa. Säätilat eivät kerro suoranaisesti ilmastonmuutoksesta, mutta olisi silti hyödyllistä pohtia omaa suhtautumistamme ilmastoinmuutokseen, ja erityisesti omaa ihmisen kokoista vaikutustamme.

Meitähän on aika paljon, joten vaikutusta on :).