"Lähes kaikki on hauskaa, kun siihen on aikaa!" - Tomas Sjödin

Tomas Sjödin kirja: Se tapahtuu kun lepäät osoittautui viisaaksi ja perustelluksi. Sjödin kirjoittaa myös omasta kokemuksestaan ja kiinnostuksesta, mitä levolla, lepopäivällä tai sapatilla on alun perin tarkoitettu. Mitä merkitystä lepopäivällä on meille nykypäivänä?

Lepo on uudistumista, irtipäästämistä, velvoitteiden ja vaatimusten siirtämistä sivuun. Lepopäivänä ei tehdä mitään hyödyllistä tai tuottavaa. Lepoon kuuluu vaihtelu, hauskan ja mukavan tekeminen, ja erityisesti ajan viettäminen läheisten ja ystävien kanssa. Luovuus tarvitsee irtautumista työstä ja arjen toimista. Lepopäivän erottaminen arkipäivistä ei joko onnistu, tai sen merkitystä ei ymmärretä

Lepo on siirtynyt aikamme tärkeysjärjestyksessä viimeiselle sijalle. Sen merkitys ja sisältö on muuttunut. Vapaus on vienyt rutiinit ja rituaalit menessään. Tulkitsemme mahdollisuudet tehdä mitä haluamme, oikeutena tehdä myös koska haluamme, kuten aina saavutettavat nettipalvelut, kauppojen aukioloajat ja ihmisten saavutettavuus milloin vaan. Lepo auttaa ymmärtämään eron sen välillä, mikä on mahdollista tehdä ja mikä on tarpeellista tehdä.

Vapaa-aikaa käytetään työn vastapainona ostamiseen, matkusteluun ja huvitteluun. Vapaa-ajan mukava kulutuskäyttäytyminen ei kuitenkaan poista tyhjyyttä, joka valtaa kiireisen, uupuneen ja vaatimusten rasittavan nykyihmisen. Kyllästyneenä tarkoituksettomuuteen, ei enää halua tehdä mitään. Lepopäivän vietto (muinoin maalla puhuttiin pyhäpäivästä) on kadonnut yhteiskunnassamme lähes näkymättömiin.

Levon vihollisia ovat: huolet, kyllästyminen ja rauhattomuus. Ruotsinkielessä Raamatun kohta: "älkää mistään murehtiko/huolehtiko", tarkoittaakin "älkää tehkö mistään lisähuolenaihetta" (gör er inga bekymmer). Rauhattomuus voitetaan siten, ettei paeta sitä, vaan jäädään rauhattomuuteen, kunnes näkökulma laajenee - siis ajattelu saa uudenlaista perspektiiviä.

Usein levon tarve tulee tietoisuuteen äkkipysäyksen osuessa kohdalle. Pysäytys luo rajan ennen ja jälkeen -välille. Se auttaa arvottamaan uudelleen reaaliarvon ja tunnearvon sekä ymmärtämään sen, että elämässä jää paljon kesken. Suuri asennemuutos on ajan ymmärtäminen sellaiseksi, joka ei kulu, vaan jota tulee jatkuvasti lisää. Erityisen tärkeää on huomata, että lepo on täynnä elämää.. On ajateltava sitä, mitä tapahtuu tässä, ei sitä mitä tapahtuu nyt. Arviointi voi tuottaa johtopäätöksen, että tärkeää onkin vain muiden ilahduttaminen (tiivistystä Sjödenin kirjasta).

Sjödin kertoo amerikkalaisen aikakausilehden kyselystä, jossa kysyttiin lukijoilta, mitkä ovat lohdullisimmat lauseet. Tuhansien vastausten joukosta löytyi kolme lohduttavinta: Minä rakastan sinua; Annan sinulle anteeksi ja Ruoka on valmista. Siinä on elämämme tärkeimmät sanat! Sjödin toteaa että lepääminen on vastuun ottamista ja rakastaminen on vastuun kantamista. Lepo on rakkauden kätköpaikka!!

Tarvitsen/t lepoa, sen ymmärtämistä että arjen työ ja touhut voi tehdä kuutena päivänä. Seitsemännen päivän voi rajata virkistäytymiseen, raivata vaatimukset, velvollisuudet ja keskeneräiset työt pois 'kalenterista'. Miten oppisi tunnistamaan ja irrottautumaan huolista, kyllästymisestä ja rauhattomuudesta?